Fabian ja Aleksandra Topi-Hulmi
Heikki Fabian Topi syntyi 1864 ja häntä kutsuttiin Fabianiksi. Tyrvään ensimmäisen kansakoulun oppilaiden joukossa oli Fabian neljä vuotta vanhemman Kalle-veljen kanssa. Pojat eivät käyneet 3-vuotista koulua loppuun, mutta saivat ainakin auttavan kirjoitustaidon.
Fabian oli hyvä hevosmies, joka 25-vuotiaana kiersi maakunnan raveissa ori Pollen kanssa. Maaliskuussa 1891, 27-vuotiaana hän ensin vuokrasi ja kohta osti Mouhijärven Yliskallion kylästä Ala-Pispan ½ manttaalin talon. Vuoden päästä, helmikuussa 1892 hän myi talon ja muutti Loimaalle, josta hän oli ostanut Kylä-Hulmin tilan.
Syynä muuttoon oli rakkaus. Fabian vieraili kesällä 1891 ystävänsä luona Loimaan evankeliumijuhlilla. Täällä hän ihastui juhlassa kahvinkaatajana toimineeseen Sandraan ja sai tietää, että ystävän naapuritalo oli myynnissä.
Karoliina Aleksandra Kurppa (s. 1867) oli Loimaan Raikkolan kylän Kurpan talon tytär. Sandra ihastui myös Fabianiin, mutta hän oli kihloissa pöytyäläisen maanviljelijän kanssa. Sandra päätti purkaa kihlauksensa ja se onnistui ilman enempiä seuraamuksia.
Fabian osti Loimaan Karsattilasta ensin 1/3 manttaalin Kylä-Hulmin tilan ja ¼ manttaalin Pässin tilan, jolloin hänen sukunimekseen tuli yleisen tavan mukaan Kylä-Hulmi. Fabian ei tyytynyt tähän, vaan hän osti 1897 pari palstatilaa ja vuonna 1917 Ääri-Hulmin, joka oli myös 1/3 manttaalin osa Hulmin rusthollista. Nyt sukunimeksi muutettiin Topi-Hulmi. Vuonna 1928 Aleksandran ja Fabianin eläkeasunnoksi ostettiin Lähdeniityn (myöhemmin Äärimäki) tila aivan Kylä-Hulmin naapurissa. Lähdeniityssä oli 8 hehtaaria metsää ja 12 hehtaaria peltoa. Vuonna 1929, kun torpparien maat oli erotettu ja Fabian luopui talonpidosta, oli Kylä-Hulmin, Ääri-Hulmin ja Pässin yhteinen pinta-ala noin 294 hehtaaria, josta oli peltoa 162 ha, niittyä 88 ha ,mutta metsää vain 41 ha. Hevosia talossa oli kymmenkunta ja lehmiä noin 30. Pauli Topi-Hulmi viljeli Ääri-Hulmia jo 1920 lähtien. ”Maata kannattaa aina hankkia”, oli Fabianin tunnuslause ja hän rahoitti ja takasi lastensa tilahankintoja.
Fabian oli tarmokas maanviljelijä ja hevoskasvattaja. Hän oli Hevoskasvatusyhdistyksen. Taloon hankittiin puhelin jo 1917 tienoissa ja auto 1922. Tila oli kirjanpitotila vuodesta 1922 alkaen. 1926.
Fabian oli aktiivinen myös yhteiskunnallisesti. Hän oli Sallilan Sähkölaitoksen perustajaosakkaita vuonna 1914 ja toimi sen johtoelimissä pitkään. Hän oli kunnallislautakunnan jäsen 1907–1910 ja kunnanvaltuustossa ja verolautakunnassa1920-luvulla. Hän toimi Säästöpankin isännistössä, oli maataloustuottajien yhdistyksen perustaja ja Hirvikosken kansakoulun johtokunnan esimies. Hän oli Loimaan seurakunnan kirkkoväärtinä 1910–1925, kirkkovaltuuston jäsenenä 1919–1925 ja kirkkohallintokunnan jäsenenä 1925–1937.
Isäntäväki oli hartaan uskonnollista ja kirkossakäynti oli joka sunnuntain ohjelmassa. Pariskunta ei kuitenkaan kiihkoillut uskonasioissa. Fabian oli vaatimaton ja iloinen luonteeltaan ja jutteli mielellään. Sandralle taas ahkeruus oli ylimpiä hyveitä, ilo ja turha nauraminen ja lystinpito ainakin epäilyttävää. ainakin epäilyttävää, jos ei ihan syntistä ja suupalttisuus halveksuttavaa. Poikansa Paulin, Väinön ja Yrjön he kouluttivat maanviljelijöiksi kansanopistossa ja maamieskoulussa. Tytär Aune halusi oppikouluun, mutta joutui tyytymään kansanopistoon ja talouskouluun. Ilmari kävi oppikoulua, sairastui tuberkuloosiin ja kuoli 20-vuotiaana
Fabian ja Aleksandra asuivat Äärimäessä elämänsä loppuun asti harrastaen kanankasvatusta ja puutarhanhoitoa. Fabian kuoli 1948 ja Sandra 1956.
Aleksandra ja Fabian saivat seitsemän lasta:
– Pauli Fabian 1893 – 1967
– Matti Ilmari 1894 – 1914
– Hanna Irene 1898 – 1907
– Väinö Akseli 1900 – 1973
– Alli Aleksandra 1902 – 1902
– Yrjö Emil 1903 – 1988
– Aune Sylvia Pesola s. Topi-Hulmi 1907 – 1989
Teksti: Heikki Pietilä, 2026