Härmän sukuhaara

Hilma ja Kaarle Härmä

Vuonna 1870 vihittiin 16-vuotias Hilma Karolina Topi (s. 1854) ja 12 vuotta vanhempi naapurikylän Lousajan Härmän talon vanhin poika Kaarle Vihtori (s. 1842). Kaarle oli saanut talon isännyyden jo vuonna 1868, vaikka hänen isänsä eli vielä vuoteen 1880 asti. Härmä oli keskisuuri, 7/12 manttaalin talo, jota sama suku oli viljellyt 1764 lähtien.

Kaarlen ja Hilman isännyydestä ei ole tallentunut jälkipolville tietoa, mitään sanomalehtiin päätynyttä ei tapahtunut.

Hilma ja Kaarle saivat viisi lasta:
– Kalle Vilho 1874 – 1946
– Hilma Matilda (Tilta) 1876 – 1946
– Fanni Karoliina 1879 – 1951
– Frans Vihtori 1881 – 1962
– Johannes Filemon 1884 – 1963.

Vuonna 1886 pian Johanneksen syntymän jälkeen Hilma kuitenkin kuoli, kirkonkirjoihin on kuolinsyyksi merkitty ”muut taudit”. Kaarle jäi yksin viiden 2–12-vuotiaan lapsen kanssa, mutta hän ei avioitunut uudestaan.

Perheessä oli ilmeisesti hyvä, innostava ilmapiiri ja koulutukseen suhtauduttiin myönteisesti. Tyrvään toinen kansakoulukin aloitti toimintansa Härmällä 1895 ja toimi siellä vuoteen 1900.
Kaarle ohjasi lapsensa opintielle. Tilta kävi Tampereen talouskoulun. Fanni kouluttautui käsityönopettajaksi Wetterhoffilla. Frans kävi Porissa lyseota.

Kaarle alkoi sairastella ja niinpä hän luovutti isännyyden vanhimmalle pojalleen, 22-vuotiaalle Kallelle vuonna 1896, neljä vuotta ennen kuolemaansa vuonna 1900. Kalle huolehti, että nuoremmat lapset saivat käydä koulujaan. Kuopus Johannes ohjattiin Rauman seminaariin 1902.

Sisaruksilla oli läheiset ja auttavaiset välit keskenään. Frans kasvatti mehiläisiään Härmän puutarhassa ja apilapeltojen vierellä, vaikka oli Porissa virassa ja Fanni piti pitkään Härmää kotinaan, vaikka toimi kudonnan opettajana monia vuosia muualla. Moni heistä palasi Härmän lähelle asumaan eläkkeelle jäätyään. Yhteiskunnan toimintaan sisarukset osallistuivat aktiivisesti.



Teksti: Heikki Pietilä, 2026