Topin sukuhaara

Aukusti ja Ruusa Topi

Antti August Topi syntyi 1866 juuri ennen suurten nälkävuosien alkua. Hänestä alettiin käyttää nimeä Aukusti. Aukusti kävi vain vuoden kansakoulua, mutta hankki kuitenkin tyydyttävän kirjoitustaidon.
Vuonna 1891 Aukusti avioitui Rosa Henrika Sepän eli Sepän Ruusan kanssa ja Juho ja Johanna Topi päättivät siirtää isännyyden ainoalle kotona olevalle pojalleen Aukustille. Vanhemmat lapset olivat avioituneet ja tulleet omien talojensa haltijoiksi ja pikkuveli Frans tuli ylioppilaaksi ja aloitti yliopisto-opinnot. Juho ja Johanna jäivät syytingille ja asuivat omassa tuvassaan Topin maalla.

Nuoripari aloitti talon pidon ja sai kolme vanhinta lastaan Hildan, Väinön ja Fransin Nuupalassa. Heti isännyyden alussa alettiin rakentaa rautatietä ja asema-aluetta Topin naapuriin. Rautatie vei puoli hehtaaria Topin peltoa ja jakoi sekä kotipalstan että Liekoveden rantapellon kahtia. Tästä aiheutuneet muutokset saattoivat olla osasyynä siihen, että kun Ruusan vanhemmat 1896 halusivat luopua talonpidosta ainoan tyttärensä hyväksi, Aukusti ja Ruusa asettivat etusijalle Koivulan kylässä sijaitseva ¼ manttaalin Sepän tilan, jonka Ruusan vanhemmat olivat ostaneet vuonna 1873. Vaikka Seppä oli manttaaliluvultaan pienempi kuin Topi, oli siinä peltoa, niittyä ja metsää paljon enemmän kuin Topissa.

Topi myytiin pikkuveljelle, maisteri Frans Nuupalalle. Ajan tavan mukaan Aukustia alettiin sanomaan Sepän Aukustiksi, mutta kun Seppä-nimisiä taloja oli Tyrväällä useita, liitettiin yleensä Topi nimi mukaan tarkennuksena, siis Seppä-Topi tai Topi-Seppä. kunnes Topi vakiintui perheen sukunimeksi.

Koivulassa syntyi lisää lapsia: Kalle, Anna, Esteri, Onni, Lauri, Oiva ja Reino. Sepällä asui myös Ruusan vanhemmat syytingillä, isä vuoteen 1906 ja äiti vuoteen 1921, samoin Aukustin äiti 1906–09.

Augustin ja Ruusan maanviljelyä Koivulassa on kehuttu. Heidän karjansa sai palkintoja ja erityisesti he kunnostautuivat turnipsin eli rehunauriin viljelyssä. Samoin hänen metsänhoitoaan pidettiin arvossa. August myös lisäsi tiluksiaan ostamalla veljeltään Vihtorilta noin puolet Varilan Sepän tilasta, 15 ha peltoa ja 38 ha metsää, kun Vihtori oli ostamassa Kataran rusthollia.

Vuoden 1904 tienoilla Aukustin nimi alkaa esiintyä yhä useammin kuntakokousten pöytäkirjoissa, aluksi pöytäkirjantarkastajana. Hänet valittiin 1905 vaivaishoidon peräänkatsojamiesten varamieheksi ja kuului sittemmin pitkään kunnan köyhäinhoitolautakuntaan. Vuonna 1908 hänet valittiin taksoituslautakuntaan ja verotuksen tutkijalautakuntaan ja vähän myöhemmin vuokralautakuntaan. Hän kuului vuosia Tyrvään kunnan edustajana maanteistä ja Vammaskosken sillasta huolehtivaan kuntien yhteistoimikuntaan. Kunnanvaltuustoon hän kuului 1923–28.

Tyrväänkylän kansakoulu eli Rauhalan koulu oli hänelle pitkäaikainen projekti. Vuonna 1904 kuntakokoukselle esitettiin anomus Tyrväänkylän ylhäisemmän kansakoulun perustamisesta, ensimmäisenä allekirjoittajana August Topi. Hänet valittiinkin sitten asiaa valmistelevan komitean johtoon ja sitten rakentamistoimikunnan johtoon. Toimikunta rakennutti koulun ja antoi loppuraporttinsa 1907. Aukusti jatkoi koulun taloudenhoitajana ja johtokunnan puheenjohtajana.

Vammalan rukoushuoneen perustamissanat lausuttiin Koivulan Sepällä ja koko Aukustin perhe oli aktiivisesti mukana rukoushuoneen toiminnassa alusta lähtien. Aukusti kuului johtokuntaan, Väinö-poika ja sitten hänen poikansa huolehtivat säestyksestä harmoonilla, naiset tekivät ja myivät voileipiä ravintolassa jne. Sepällä laulettiin paljon ja soitettiin harmoonilla, koska kaikki kuusi poikaa soittivat ja tyttäret lauloivat. Ei kukaan ollut saanut mitään oppia tähän, se kuului luonnostaan, perintönä.
Tyrvään maamiesseuran toimintaan Aukusti osallistui pitkään. Vuonna 1909 hän kuului seuran näyttelytoimikuntaan ja Koivulassa perustettiin maamiesseuran III-piiri, jonka johtokuntaan Aukusti kuului. Vuoden 1920 tienoilla, kun maamiesseuran toiminta oli lamassa, Aukusti ja muu Topin suku piti sitä pystyssä.

Kaikkia yhteiskunnallisia ja hengellisiä asioita hän seurasi mielenkiinnolla ja siksi hänelle tuli useita lehtiä ja aikakauskirjoja. Hän oli veljeksistä lähin ystävä omalaatuisen pikkuveljensä Frans Nuupalan kanssa ja tuki tätä vielä sittenkin, kun kaikki muut ystävät olivat kaikonneet.
Aukusti ja Ruusa harrastivat mehiläisten hoitoa ja puutarhassa kasvoivat omena- ja päärynäpuut sekä marjapensaat.

Punaisten miehitysaikana perheen miesväki joutui piileskelemään, mutta Kalle-poika totteli määräyksiä ja meni ilmoittautumaan, joutui vangiksi ja teloitettiin. Vielä perääntyessään punaiset ottivat mukaansa Sepän karjan. Kapina-ajan vaikeat vaiheet, erityisesti tietenkin punaisten ampuman Kalle- pojan menetys, uuvuttivat Ruusan ja hän kuoli toukokuussa1919, 45-vuotiaana.

Kolme nuorinta poikaa olivat tällöin vain 9–13-vuotiaita, joten tyttäret Anna ja Esteri saivat huolehdittavakseen suuren perheen talouden. Aukusti jatkoi tilan pitoa ja kunnallisia luottamustoimiaan vuoteen 1928 asti, jolloin myi talonsa lapsilleen. Hän muutti Roismalaan, jossa hänen poikansa Väinö oli ostanut 1922 alun perin Oskari Heikkilän kauppahuoneelle kuuluneet pihapiirin useat rakennukset. Vuonna 1926 ne siirtyivät Aukustin omistukseen, ja niistä myös Anna-tytär saivat oman talonsa ja sinne myös Esteri palasi maailmalta hoitamaan isäänsä tämän sairastuttua. Aukusti kuoli 1931.

Ruusa ja Aukusti Topin lapset:
– Hilda Henriikka Knuutti s. Topi 1873 – 1966
– Väinö August Topi 1894 – 1975
– Frans Konrad Topi 1895 – 1927
– Anna Johanna Topi 1899 – 1975
– Hulda Esteri Nikkilä s. Topi 1902 – 1989
– Onni Johannes Topi 1904 – 1941
– Lauri Vilhelmi Tipi 1906 – 1925
– Oiva Olavi Topi 1908 – 1981
– Reino Rafael Topi 1910 – 1940.




Teksti: Heikki Pietilä, 2026