Hedvig ja Taavetti Vähätykki
Hedvig Maria Topi syntyi Tyrvään Nuupalassa perheen kuudentena lapsena vuonna 1858. Kotona hän oppi lukemaan hyvin, sillä rippikoulussa hän sai 1874 parhaimman lukutaitomerkinnän. Evankelinen herätys tuli Topille ehkä Hedvigin rippikoulun myötä.
Topin naapurin Teukun emännäksi tuli 1877 mouhijärveläinen Maria Vähätykki ja Hedvig Topi tutustui Marian veljeen David Tuomaanpoika Vähätykkiin. Taavetti ja Hedvig vihittiin 1879 kaksoishäissä Herman Topin ja Emma Eskon kanssa. Taavetin isä oli kuollut vuotta aiemmin ja Taavetista tuli Mouhijärven Vesuntin Vähätykin talon isäntä. Isännyys jatkui vuoteen 1912 asti, jolloin hän myi talon pojalleen.
Vähätykki oli saanut isojaossa 11 ha peltoa, 33 ha niittyä, peräti 406 metsää ja vielä lisäksi 203 ha joutomaata. Taavetin aikaan suurin osa niityistä raivattiin pelloksi ja joutomaa muuttui metsäksi. Taavettia sanottiin uurastajaksi, joka vielä isännyyden luovuttamisen jälkeen jatkoi työntekoa kymmenen vuotta kuolemaansa asti. Metsiä ei vielä tähän aikaan juurikaan hyödynnetty.
Hedvig emännyyden aikaan Mouhijärvellä elettiin virkeätä herätyksen aikaa. Vähätykillä pidettiin suuria uskonnollisia juhlia ja pienempiä kokouksia ja sen emäntä Hetmari oli niiden keskeinen henkilö. Hedvigin kuoleman jälkeen talossa vallinnut vakava, uskonnollinen henki säilyi vielä monet vuodet, vaikka yhteiset tilaisuudet vähitellen jäivät. Taavetti luki hartauskirjoja edelleen. Väkijuomia hän karttoi pitäen juoppoutta kaiken pahan alkuna.Hän jäi eläkkeelle 1913 ja kuoli vuonna 1924.
Hedvig ja Taavetti saivat kuusi lasta, kolme poikaa ja kolme tytärtä. Hedvig kuoli vatsasyöpään 42-vuotiaana vuonna 1900, jolloin lapset olivat 3–20-vuotiaita ja jäivät Taavetin kasvatettaviksi.
– Kaarle Taavetti Tykki s. Vähätykki 1880 – 1945.
– Maria Matilda 1883 – 1885.
– Johannes Herman 1884 – 1954.
– Hilda Maria Holppi s. Vähätykki 1886 – 1951.
– Aino Sofia Vilppala s. Vähätykki 1892 – 1960.
– Frans Vihtori 1896 – 1961.
Teksti: Heikki Pietilä, 2026